18.11.2022
Lukuaika 4 min
Tanssi on loistavaa aivoliikuntaa
Säännöllinen tanssiminen parantaa aivoterveyttä monella tapaa. Se tukee muistia, keskittymistä ja luovuutta, tuottaa aivoille kognitiivista haastetta ja lieventää stressiä. Neurotieteilijä Hanna Poikonen muistuttaa, että tanssin hyödyistä pääsevät nauttimaan onneksi nekin, jotka eivät ole parkettien partaveitsiä.
Jos neurotieteilijä Hanna Poikoselta kysytään, ihmisillä on liikunnasta usein turhan mustavalkoinen kuva.
”Liikunta jaetaan monesti aerobiseen ja lihaskuntoa kehittävään harjoitteluun. Niiden lisäksi on kuitenkin kolmas pilari, josta ei niin paljoa puhuta.”
Se on rauha ja nautinto.
”Ihminen voi haltioitua, saada kauniita kokemuksia ja rauhan kehoonsa liikunnan avulla. Se tekee hyvää mielelle ja syvemmin myös aivoille”, Poikonen kertoo.
Poikonen tutkii erityisesti tanssin vaikutusta aivoihin ja tietää, että se suojaa aivoja ikääntymisen vaikutukselta. Lisäksi tanssi ja kehollisuus tukevat muistia, keskittymistä ja luovuutta.
Poikonen on väitellyt tohtoriksi tanssin neurotieteestä Helsingin yliopistossa ja tekee tällä hetkellä post doc -tutkimusta Sveitsissä ja Ruotsissa. Tutkimustyönsä lisäksi hän kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja terveydestään kiinnostuneita henkilöitä tanssin ja kehollisuuden terveysvaikutuksista. Poikosen kehittämällä Wisemotion-metodilla tanssia voi käyttää kuntoutuksen apuvälineenä neurologisissa häiriöissä ja sairauksissa.
Kaiken keskiössä on se, miten aivot reagoivat moniaistilliseen liikkeeseen. Poikonen on ensisijaisesti kiinnostunut tanssista, koska on taustaltaan tanssija itsekin. Kahden elämänalueen yhdistäminen toi hänet tanssin neurotieteen pariin.
Tanssi suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta
Kun ihminen tanssii, hänen aivonsa ja kehonsa toimivat yhdessä. Askelkuvioiden ja rytmin tahtiin liikkuminen tuottavat aivoille kognitiivista haastetta. Liikkuminen aistikkaassa ympäristössä myös yhdistää aivojen eri osa-alueita toisiinsa. Aivot käsittelevät musiikkia, kosketusta ja vuorovaikutusta muiden kanssa.
Juuri tämän ansiosta tanssi tukee aivoterveyttä.
”Eläinkokeiden perusteella näyttäisi siltä, että kaikenlainen liikunta lisää uusien neuronien muodostumista eli neurogeneesiä”, Poikonen kertoo.
”Kuitenkin nimenomaan liikunta aistirikkaassa ympäristössä saattaa auttaa neuroneja kasvamaan osaksi olemassa olevaa neuroniverkostoa.”
Ero näkyy tanssijoiden ja muuta liikuntaa harrastavien aivoissa.
”Eräässä tutkimuksessa verrattiin ikääntyvien tanssinharrastajien aivoja kävelyä ja venyttelyä harrastavien aivoihin. Tanssijoilla aivojen valkea aine oli terveempää kuin muilla.”
Valkeaa ainetta Poikonen kuvaa aivojen valtateiksi, jotka vievät viestejä aivoissa alueelta toiselle. Mitä eheämpi ja terveempi valkea aine on, sitä paremmin viestin välitys aivoissa toimii.
Valkea aine rapistuu iän myötä. Tutkimuksen mukaan tanssi ei pelkästään hidastanut valkean aineen rapistumista, vaan jopa paransi sen eheyttä tanssijoiden aivoissa. Siksi tanssin harrastaminen on hyvä terveysteko – jos siis pitää tanssimisesta.
Eri tanssilajit vaikuttavat aivoihin eri tavoin
Tanssilajeja on joka lähtöön. Jos tanssimalla haluaa tukea aivoterveyttään, lajin valintaan kannattaa laittaa ajatusta. Esimerkiksi luova improvisoitu tanssi on aivoille ihan eri juttu kuin salsa-askelten opiskelu. Näissä kahdessa mielentila on erilainen ja myös hyödyt ovat Poikosen mukaan erilaiset.
”Keski-ikäinen kiireinen ihminen, joka vie lapset hoitoon ja huolehtii myös omista vanhemmistaan, tarvitsee aivoille lepoa. Silloin aivot hyötyvät eniten rentouttavasta, luovasta liikkeestä.”
Sellaista on Poikosen mukaan esimerkiksi rauhallisen musiikin tahtiin tehty liikemeditaatio, jossa saa liikkua ilman liikesarjoja ja miten itsestä tuntuu hyvältä. Se onnistuu vaikka kotona lempimusiikin tahtiin.
”Tällainen tanssi antaa etuaivokuorelle lepoa. Stressihormonien tuotanto vähenee ja hermosto siirtyy lepotilaan.”
Sen sijaan esimerkiksi rauhallista arkea viettävä eläkeläinen tarvitsee kognitiivista haastetta.
Silloin aivoja voi liikemeditaation sijaan palvella paremmin vaikkapa paritanssitunti, jossa opetellaan askeleita ja joka vaatii aivoilta leikkimielistä ponnistelua.
Se, pitäisikö sitten valita zumba vai humppa, salsa, jenkka, twerkkaus vai jazz-tanssi, riippuu ihmisestä.
”Tärkeintä on, että tanssi on itselle mieluisaa. Silloin siitä saa eniten mielihyvää.”
Jo yksikin tanssikerta auttaa
Poikonen korostaakin mielihyvän tärkeyttä.
”Musiikinkin puolella on todettu, että mielimusiikki aktivoi omaa palkkiojärjestelmää eniten. Yhdelle se on klassinen musiikki, toiselle kantri tai tekno.”
Palkkiojärjestelmän aktivoituminen lisää mielihyvähormoni dopamiinin tuotantoa aivoissa. Siksi tanssilattialle ei kannata lähteä väkisin, jos tanssista ei pidä. Aivoterveyttä voivat tukea muutkin lajit.
Poikosen mukaan tanssin hyvinvointivaikutukset näyttäisivät liittyvän paljon nimenomaan moniaistillisuuteen eli siihen, miten tanssi yhdistää liikettä, rytmiä, kosketusta sekä vuorovaikutusta ihmisten ja tilan kanssa. Sama voi Poikosen mukaan toteutua esimerkiksi kamppailulajeissa tai joukkuepeleissä.
Kuitenkin tanssillekin kannattaa antaa mahdollisuus – erilaisia tapoja tanssia on lukematon määrä.
Poikonen muistuttaa, että aivoterveyden lisäksi tanssi tukee myös kehotietoisuutta ja tunteiden säätelyä. Se johtuu siitä, että hengitys on tanssissa niin suuressa osassa.
”Jos liike on jäykkää, se todennäköisesti johtuu siitä, että ihminen pidättää hengitystään. Kun hengityksen rentouttaa, tulee liikkeestäkin sulavampaa ja helpompaa”, Poikonen sanoo.
Hengityksen rentouttaminen rentouttaa hermostoakin. Silloin stressikin lievenee.
Lääketieteellisestä näkökulmasta tanssia kannattaa harrastaa säännöllisesti.
”Satunnainen tanssihetkikin vaikuttaa hetkellisesti stressihormoneihin, mutta pitkäkestoisiin tuloksiin tarvitaan säännöllistä tanssia. Valkean aineen tutkimuksissa tanssittiin kaksi tai kolme kertaa viikossa, 60–90 minuuttia kerrallaan.”
Käy katsomassa Poikosen kaksi harjoitusta, jotka rentouttavat mieltä, parantavat keskittymiskykyä – ja tekevät hyvää aivoille! Harjoitus 1 & Harjoitus 2
Lähteet:
Petzinger GM, Fisher BE, McEwen S, Beeler JA, Walsh JP, Jakowec MW. Exercise-enhanced neuroplasticity targeting motor and cognitive circuitry in Parkinson's disease. Lancet Neurol. 2013 Jul;12(7):716-26. doi: 10.1016/S1474-4422(13)70123-6. PMID: 23769598; PMCID: PMC3690528.
Rehfeld K, Lüders A, Hökelmann A, Lessmann V, Kaufmann J, Brigadski T, Müller P, Müller NG. Dance training is superior to repetitive physical exercise in inducing brain plasticity in the elderly. PLoS One. 2018 Jul 11;13(7):e0196636. doi: 10.1371/journal.pone.0196636. PMID: 29995884; PMCID: PMC6040685.
Burzynska AZ, Jiao Y, Knecht AM, Fanning J, Awick EA, Chen T, Gothe N, Voss MW, McAuley E, Kramer AF. White Matter Integrity Declined Over 6-Months, but Dance Intervention Improved Integrity of the Fornix of Older Adults. Front Aging Neurosci. 2017 Mar 16;9:59. doi: 10.3389/fnagi.2017.00059. PMID: 28360853; PMCID: PMC5352690.
Yao J, Song Q, Zhang K, Hong Y, Li W, Mao D, Cong Y, Li JX. The effect of Tai Chi practice on brain white matter structure: a diffusion tensor magnetic resonance imaging study. Res Sports Med. 2019 Jan-Mar;27(1):121-130. doi: 10.1080/15438627.2018.1502184. Epub 2018 Jul 27. PMID: 30051735.
Biogen-190739 | 11/2022
