5.2.2021
Lukuaika 2 min
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä
Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, mitä aivosairaudet ovat ja miten aivoterveyttä ylläpidetään.
Yhdysvaltain kansallinen aivoinstituutti on kiteyttänyt aivoterveyden mahdollisuudeksi käyttää aivoja parhaalla tavalla ja kyvyksi pienentää iän myötä lisääntyviä riskejä.
Suomessa Muistiliiton määritelmän mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat kuten ravinto, riittävä uni, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen. Tärkeää on huolehtia myös liiallisen stressin välttämisestä.
”Kyse ei ole siis vain terveydestä vaan myös sellaisten sairauksien estämisestä, jotka vaarantavat aivoterveyden ja koko hyvinvointimme. Aivojen terveys on paitsi yksilön, myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, sillä aivosairaudet ovat kallein kansantautimme”, kertoo neurologian professori Risto O. Roine, joka toimii myös Suomen Aivot ry:n puheenjohtajana.
Aivosairaudet eivät ole vain vanhusten ongelma
Roineen mukaan aivosairaudet jaetaan neurologisiin aivosairauksiin, lapsuudessa alkaneisiin kehityksellisiin häiriöihin sekä aivovammoihin. Laajemmin määriteltynä mukaan luetaan myös mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäytöstä johtuvat addiktiot.
Sairauksia on yhteensä noin sata erilaista. Yleisimpiä niistä ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkierron häiriöt, Parkinsonin tauti, MS- ja ALS-tauti, psykoosit, depressiot ja krooniset kiputilat.
Aivosairaudet ovat erittäin yleisiä. Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan joka toinen yli 45-vuotias nainen sekä joka kolmas mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen.
Roine muistuttaa, että aivosairauksia on kaikissa ikäluokissa, ei vain ikääntyneillä. Vaikkapa aivojen verenkiertohäiriöpotilaista lähes joka kolmas on työikäinen. Aivoverenkierto- ja aivohalvaustapauksia on Suomessa 25 000 vuosittain, ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Roineen mukaan tapauksista 80 prosenttia olisi estettävissä, riskiryhmissä jopa 90 prosenttia.
Muistisairaudet toki liittyvät ikääntyneisiin, ja lisääntyvät väestömme ikääntyessä. Jo nyt lähes 200 000 ihmistä kärsii muistisairaudesta, puolet heistä sen keskivaikeasta tai vaikeasta muodosta. 7 000 sairastuneista on työikäisiä. Lisäksi joka vuosi sairastuu 14 500 suomalaista lisää.
Jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä
Aivosairauksien syntyyn liittyy riskitekijöitä, joihin emme voida vaikuttaa, kuten ikä, sukupuoli ja etenkin geeniperimämme.
Risto O. Roine muistuttaa, että on kuitenkin niitä tekijöitä, joihin voimme – ja pitääkin – vaikuttaa. Näitä ovat liikunta, ylipaino ja ylipäänsä terveelliset ja päihteettömät elintavat.
Merkittävä aivovaltimotukosten ja muistisairauden riskitekijä on kohonnut verenpaine, josta kärsii jopa kaksi miljoonaa suomalaista, osa tietämättään. Tähän pitäisi Roineen mukaan kiinnittää erityisesti huomiota, sillä verenpaineen alentaminen toteutuu suositellusti vain yhdellä viidestä.
Biogen-91269 | 01/2021
