4.4.2022

Lukuaika 3 min

Kaj Kunnas, urheilutoimittaja 

Aivoinfarktin jälkeen jokainen päivä on maailman hienoin

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin keväisenä aamuna lähes kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen kiire on jäänyt ja elämästä nauttii hetkessä elävä, kiitollinen mies. Koko ikänsä liikunnan parissa työskennellyt Kunnas kyseenalaisti myös liikuntatottumuksensa osana aivotervettä elämäntapaa.

Oli toukokuinen tiistaiaamu ja Kaj Kunnas oli juuri lähdössä töihin, kun kädessä tuntui jotain ihmeellisistä. Hän ei sitä sen ihmeemmin jäänyt pohtimaan, kun mihinkään ei koskenut. Pian peilistä kuitenkin paljastui, että toinen poski roikkui hieman. Sitten menikin jo puhekyky.

15 minuuttia tämän hetken jälkeen ambulanssihenkilökunta saapui Kunnaksen kotiin, ja hän sai kuulla elämän suunnan muuttuvat sanat: sinulla on aivoinfarkti.

”Aivoinfarktille ei koskaan löytynyt mitään syytä. Olin perusterve, ja kaikki arvot olivat kohdillaan kolesterolista verenpaineeseen”, Kunnas kertoo. 

 

 

Työ vei, liikunta jäi

Jälkikäteen Kaj Kunnas on miettinyt paljon elämäänsä ennen sairastumista – ja olisiko jotain voinut tehdä toisin. Työ urheilutoimittajana vei mennessään ja tahti oli kova. Kun työ ei tunnu työltä, vaan siltä, että harrastuksesta maksetaan palkkaa, jaksaa mennä ja tehdä aina vain lisää.

”Nyt olen ymmärtänyt, että positiivinenkin stressi voi olla aivoille haitallista.”

Vaikka Kunnas oli ollut ikänsä liikunnallinen ja eli ja hengitti urheilua, oma liikkuminen oli jäänyt taka-alalle. 

”Kun työpäivät kestävät 10–12 tuntia, yhtäkkiä siinä huomaa, että vaikka on liikunnan kanssa tekemisissä koko ajan, ei itse liiku tarpeeksi. Autolla mennään joka paikkaan, esimerkiksi pyöräilylle ei ole enää aikaa, kun on pakko ehtiä nopeasti perille.”  

 

Nykyisin Kunnaksen liikunta tapahtuu paljon ulkona ja luonnossa, esimerkiksi vaelluksilla tai rennosti lenkkeilen tai pyöräillen. Talvisin hän sähköpyöräilee, siinä ei pieni hankikaan haittaa menoa. Yksi suosikkilajeista on rantalentis, jota hän pelaa, aina kun mahdollisuus siihen tarjoutuu.

”Sitä olen miettinyt, että jos ei olisi ikinä satsannut liikuntaan, niin kuinka vaikeaa sen aloittaminen olisi ollut 40–50-vuotiaana. Siinä vaiheessa voi jo vähän paikat jomottaa, olla liikakiloja ja mahdollisesti polvetkin vihoitella.”

Hän muistuttaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä liikkumaan, jos ei yritä liikaa. Lyhyempi hetkikin liikunnan parissa on plussaa. Kaikkien ei tarvitse olla iivoniskasia, vaan tärkeää on mennä omien rajojen mukaan.  

Hyvää ravintoa, riittävästi unta ja rauhoittumisen hetkiä

Rennon ja runsaan liikkumisen lisäksi Kunnaksen aivoterveessä elämässä korostuvat nyt syöminen, nukkuminen ja rauhoittumiselle varatut hetket – ihan joka päivä. 

Kun ennen kiire leimasi myös syömistä, nykyisin hän painottaa kolmea ravintoon liittyvää asiaa: on tärkeää ylipäänsä muistaa syödä, syödä terveellisesti ja sitten kun syö, niin tehdä sen nautiskellen, ilman hoppua.

Nukkumisesta ei saa myöskään tinkiä!

”Jos nukkumaanmeno aina venyy, sen voi vaikka merkata kalenteriin”, Kunnas vinkkaa. Kahdeksan tuntia hyvälaatuista yöunta on hänestä hyvä tavoite.

Sitä ennen – ja sopivissa väleissä pitkin päivää – on hyvä ottaa hetkiä rauhoittumiselle. 

Aivoinfarktin opetus: elä hetkessä

Kaj Kunnas kertoo olevansa iloinen ja kiitollinen, että hänelle kävi niin hyvin kuin kävi. Aivoinfarktissa ihminen menettää miljoonia aivosoluja minuutissa, joten se, että hän pääsi nopeasti hoitoon, oli elintärkeää.

”Jos olisin päässyt sairaalaan tuntia myöhemmin, kulkisin nyt rollaattorilla. Jos hoitoon pääsyssä oli mennyt kaksi tuntia, olisin töpseleissä lopun elämääni.”

”On ehkä rajua sanoa näin, mutta aivoinfarkti paransi elämääni. Minulla ei ole enää kiire. Olen oppinut, ettei ole niin vaarallista, jos jostain myöhästyy. Maailma kyllä pyörii radallaan, vaikka itse ottaa vähän rennommin.

”Nyt jokainen päivä on maailman tärkein. Aivoinfarkti voi iskeä tänään tai huomenna, sen takia juuri tämä hetki on niin hieno.” 

Biogen-163306 | 4/2022

Feedback (Biogen) >>

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Aivoterveys työelämässä – miten vähentää aivojen kuormitusta ihmistyössä?

Nykypäivän työelämä voi olla aivoille raskasta. Aivotutkija Minna Huotilainen peräänkuuluttaa aivoterveyttä tukevaa työelämää ja kertoo parhaat vinkit siihen.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Nämä viisi tunnetilaa toteutuvat hyvässä organisaatiossa

Tutkimusten mukaan on olemassa viisi tunnetilaa, jotka edistävät tiimityötä, empatiaa ja psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Teemu Vornanen kertoo lisää.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Mikrogliasolut ovat aivojen pelastuslaitos, joka rientää siivoamaan kolaripaikalle – mutta ikääntyvällä ne voivat aiheuttaa lisää kolareja

Mikrogliasolut ovat osa keskushermoston immuunipuolustusta, mutta tutkimus osoittaa niiden olevan myös keskeinen tekijä aivorappeumasairauksissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Tanssi on loistavaa aivoliikuntaa

Neurotieteilijä Hanna Poikonen muistuttaa, että tanssin hyödyistä pääsevät nauttimaan onneksi nekin, jotka eivät ole parkettien partaveitsiä.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivoinfarktin jälkeen jokainen päivä on maailman hienoin

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin lähes kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen kiire on jäänyt ja elämästä nauttii hetkessä elävä, kiitollinen mies.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Terve suolisto, terveet aivot?

Suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Voivatko aivojen sairaudet linkittyä suolistoon?

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. 

Lukuaika 5 min

  • Tapahtumat
  • Artikkeli
Täydellistä unta on turha tavoitella

Nykyajan elämäntapa ei tue järkevää nukkumista. Toimittaja Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja sen selättämiseen. 

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Millaisesta ruoasta aivot pitävät?

Ruokavaliollamme on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo aivoterveistä ruokavalinnoista.

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Aivojen terveyttä hellivässä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee

Ruokavaliolla on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo, kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Uni kuuluu kaikille

Toimittaja Leeni Peltonen taisteli huonounisuuden kanssa 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja taisteluun unettomuutta vastaan. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Podcast: Musiikki on ase taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo podcastissa laajasti musiikin vaikutuksista aivoihimme, mutta erityisesti sen hyödyistä ikääntyville ja aivosairauksista kärsiville. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä

Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. 

Lukuaika 6 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin

Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy. 

Lukuaika 4 min

  • Yhteiskunta
  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on avain työurien pidentämiseen

Niin sydän- kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on laskussa, kun taas aivoperäiset sairaudet nostavat päätään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.