15.2.2021
Lukuaika 2 min
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse
Aivosairaudet aiheuttavat neljä kertaa enemmän menoja kuin syöpäsairaudet ja sydän- ja verisuonisairaudet. Jotta kustannustaakkaa saataisiin kevennettyä, Turun yliopiston neurologian professori ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Risto O. Roine haluaisi Suomeen kansallisen aivoterveysohjelman.
Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Suomessa aivosairauksien aiheuttamat kustannukset lähentelevät 9 miljardia euroa vuositasolla, ja jos mielenterveyden häiriöt lasketaan mukaan, kohoavat ne Roineen mukaan 11 miljardiin euroon.
Iso osa kustannuksista aiheutuu neljästä yleisimmästä aivosairaudesta. Muistisairauksien kustannukset ovat 2 miljardin euron luokkaa. Aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvat suorat ja epäsuorat kustannukset ylittävät 1 miljardia euroa, aivovammojen kustannukset jopa 2 miljardia euroa vuosittain. MS-taudista on laskettu aiheutuvan yhteiskunnalle menoja vähintään 330 miljoonaa euroa vuodessa.
Aivoterveys ja aivosairaudet koskettavat meitä kaikkia, vaikka tietyt sairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä. Nykyisen ennusteen mukaan joka toinen yli 45-vuotias nainen sekä joka kolmas mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana vakavaan aivosairauteen. Lasten aivoterveydestä huolehtiminen on kaikkein tärkeintä, koska heillä on vielä elämä edessä.
”Suomessa ei oikein osata priorisoida aivoja, vaikka niiden on kestettävä koko elinajan. Ennaltaehkäisy ja kuntoutus eivät toteudu meillä vielä riittävän tehokkaalla tasolla. Terveydenhuollon ja tutkimuksen resurssit ovat pienet suhteessa aivoterveyden merkitykseen koko kansakunnalle”, Roine sanoo.
Aivoterveysohjelma ja tiekartta keinoina tehokkaampaan hoitoon
Risto O. Roineella on näkemys siitä, miten kustannushaasteen kimppuun pitäisi käydä.
”Aivosairauksien todelliset kustannukset on selvitettävä, jotta niitä voidaan vähentää suunnitelmallisesti. Meillä on erinomaiset kansalliset mahdollisuudet tiedon keräämiseen ja tuottamiseen terveydenhuollon ja tietorekistereiden rakenteen ansiosta. Tiedon keräämisen on oltava mahdollisimman automaattista ja helppoa. Luotettavasti ja kattavasti kerätty tieto palvelee myös arjen johtamista ja jopa yksittäisen potilaan hoitoa”, hän summaa.
Kun suunnitellaan pitkän aikavälin tiekarttaa aivosairauksien hoitamisessa, tarvitaan paitsi kattavaa tietoa aivosairauksien kustannuksista ja hoidosta myös tiedon rekisteröintiä hoidon seuranta- ja laaturekistereihin sekä biopankkeihin.
Roine liputtaa kansallisen aivoterveysohjelman puolesta. Ohjelmassa pitäisi määritellä näyttöön perustuen konkreettiset tavoitteet, jotka sen jälkeen vietäisiin käytäntöön poliittisessa päätöksenteossa ja terveydenhuollon palvelutuotannossa tiekarttana. Tavoitteena olisi paremmin organisoitu toiminta tasapuolisesti koko maassa.
”Paljon puhutun hoitotakuun ei pitäisi olla tae vain nopeasta hoitoon pääsystä, vaan myös laadusta ja hoidon tuloksista. Kyse ei ole minkään yksittäisen potilasryhmän etujen valvomisesta, vaan kaikkien suomalaisten aivoterveyden vaalimisesta.”
Kuuntele lisää Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roineen näkemyksiä suomalaisten aivoterveydestä ja aivosairauksien aiheuttamista kustannustaakasta podcastista: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma
Lähteet:
https://www.braincouncil.eu/wp-content/uploads/2020/06/Cost-of-Disorders-of-the-Brain-in-Europe-Finland.pdf
https://neurocenterfinland.fi/kansalaiselle/kustannukset-ja-vanheneva-vaesto
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-kustannukset
https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-versio-1.6-3.pdf
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3111/13696998.2015.1086362
https://jnnp.bmj.com/content/90/2/148
Biogen-94970 | 01/2021
