22.3.2021
Lukuaika 3 min
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista
Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä. Miten itseään voi johtaa, jotta etätyöstä saa kaiken irti?
”Kotioloissa työskentelyssä on kiistämättömiä etuja. Etenkin työpäivän rytmitystä on helpompi säädellä ja päättää itse, milloin pitää taukoja ja miten ajoittaa vaativimmat, keskittymistä edellyttävät työtehtävät,” kertoo työpsykologi Hanna Poskiparta Novetos Oy:stä.
Moni kokee kuitenkin itsensä johtamisen haastavaksi keskellä uudenlaista vapautta. Jotta etätyöpäivä onnistuu, Poskiparta kehottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:
1. Mieti, milloin olet energisin ja kohdenna päivän tiukinta keskittymistä vaativat työt siihen ajankohtaan. Rutiinihommia voi säästää hetkiin ja väleihin, jolloin et tunne oloasi niin virkeäksi. Pohdi myös, miten aloitat ja lopetat työpäivän energisoivasti.
2. Miten rakennat puitteet, jotka mahdollistavat työssä onnistumisen? Onko työpisteesi rauhallinen ja ergonominen?
3. Tunnista oma haasteesi. Onko se väsyminen, tylsistyminen, monen asian kanssa sählääminen tai ajatusten karkaaminen muualle? Mieti keinoja juuri omaan tilanteesi parantamiseen.
4. Myös suunnitelmat auttavat: millaisia tavoitteita asetat itsellesi työpäivään, viikkoon ja pidemmälle aikavälille. Entä miten arvioit tavoitteiden saavuttamista?
Bonusvinkki on ohjata omat ajatukset positiivisiin näkökulmiin. Kysy itseltäsi jokaisen työpäivän päätteeksi, missä onnistuin ja mistä olen jopa ylpeä. Itsensä ohjaaminen miettimään aikaansaannoksia on paljon tehokkaampaa kuin keskittyminen siihen, mikä jäi tekemättä tai missä ei niin onnistunut.
Tauot ja tekniikat tukevat keskittymistä
Hanna Poskiparta myöntää, että keskittyminen voi olla vaikeaa, vaikka puitteet olisivat kunnossa. Hänen mukaansa etätyöpäivissä tauot ovat ykkösasia. Moni pitää kunnon lounastauon, mutta lähityössä palaverista toiseen siirtymisen sivutuotteena syntyvät pienet tauot jäävät pois. Poskiparta suositteleekin ottamaan käyttöön mikrotauot, jotka voivat kestää vaikka vain kaksi minuuttia – ja täyttämään tauon tekemisellä sen mukaan, mitä keho ja mieli tarvitsevat.
”Sähköpostin lukeminen ei ole palauttava tauko! Pohdi sen sijaan, haluatko nostaa energiaa vai olisiko parempi vetää henkeä ja pyrkiä rauhoittumaan. Esimerkiksi nopea happihyppely voi parantaa vireystilaa. Jos taas haluaa pudottaa kierroksia, oman rauhoittavan lempibiisin kuuntelu voi olla paikallaan”, Poskiparta havainnollistaa.
Monen keskittymistä haittaa puhelin, joka on koko ajan käden ulottuvilla piippaamassa ja viemässä ajatuksia sivuun tekeillä olevasta työstä. Se kannattaa viedä vähän kauemmaksi ja laittaa äänettömälle. Viestit ehtii tarkistaa myöhemminkin.
Jos keskittymistä vaativan työ aloittaminen tuntuu haastavalta, voi kokeilla vaikkapa Pomodoro-tekniikkaa. Siinä työskennellään keskeytyksettä 25 minuuttia, minkä jälkeen pidetään viiden minuutin tauko. Neljän 25-minuuttisen pomodoron eli “tomaatin” jälkeen voi pitää pidemmän tauon. Monia tekniikka auttaa siinä, ettei mieli hypi jatkuvasti tehtävästä toiseen ja keskittymistä edellyttävä flow-tila saavutetaan.
Aivot kuormittuvat verkkopalavereissa
Etätyö kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä työpaikalla. Moni ajautuukin Teams- tai Zoom-maratoneihin, joissa verkkopalaverit seuraavat tauotta toisiaan. Ruudun tuijottaminen vaatii aivoilta ponnistelua, sillä ne joutuvat tulkitsemaan vastapuolen viestejä, kun luontaista informaatiota ei saada nonverbaalisen viestinnän kautta. Erityisesti silloin, kun olemme pelkän äänen varassa, aivomme joutuvat tekemään valtavasti töitä paikatakseen puuttuvaa informaatiota.
Myös sosiaaliset suhteet ovat kapeutuneet etätyön aikana. Erityisesti ne, jotka tuntevat saavansa ihmissuhteista energiaa, kokevat helposti, että tämä luontainen virtalähde on ehtynyt.
Hanna Poskiparta kehottaa pitämään yhteyttä työkavereihin yllä, vaikka sitten ruudun välityksellä tai soittelemalla.
”Voi kohdata ja kokoontua myös ilman tiukkaa agendaa. Antakaa kokouksissa tilaa tunteiden välittymiselle – hyödyntäkää videopalavereissa eleitä isommin, saa peukuttaa ja näyttää sydäntä, nauraa ja pitää hauskaa. Myös mahdolliset yksinäisyyden tunteet on hyvä nostaa yhteiseen keskusteluun ja pohtia työkavereiden kanssa, millä keinoilla yhteisöllisyyden kokemusta voisi ruokkia”, hän neuvoo.
Jos on jo pitkään tuntunut, että ei saa enää samalla tavalla aikaiseksi, on uupumisoireita ja keskittymiskyvyn ylläpito on haastavaa, kannattaa miettiä, selviääkö tilanteesta omin voimin.
”Avun pyytäminen on itsestä välittämistä. Esihenkilösi ja työkaverisi ovat sinua varten. He voivat kuitenkin auttaa vain, jos tietävät, että tarvitset apua. Monessa kohtaa läsnäoleva kuuntelu on jo riittävä tuki. Toisinaan tarvitaan enemmän, vaikkapa prioriteettien ja työn tavoitteiden yhdessä miettimistä. Myös työterveydestä voi löytyä apua”, Hanna Poskiparta muistuttaa.
Biogen-102727 | 3/2021
