28.2.2021
Lukuaika 3 min
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme
Jatkuvat ärsykkeet ja hyppiminen työtehtävästä toiseen kuormittavat aivojamme. ”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg. Aivojen terveyteen kannattaa panostaa nyt, sillä väestön ikääntymisen myötä myös muistisairaudet lisääntyvät vauhdilla.
Viimeisen 30 vuoden aikana digitalisaatio on muuttanut elämämme peruuttamattomasti. Arkipäiväämme hallitsevat nyt älypuhelimet, tietokoneet ja internet. Ärsykkeitä on koko ajan enemmän ja reaktioajat ovat lyhentyneet. Tämä aiheuttaa melkoisen haasteen aivoillemme.
Mikael von und zu Fraunberg pitää mielenkiintoisena kysymystä siitä, sopeutuvatko aivomme kiihtyneeseen elämänrytmiin. Hän kertoo, että aivot kyllä muuttuvat, joskin hitaasti. Viimeisen 20 000 vuoden aikana aivojen koko on pienentynyt noin 1500 kuutiosenttimetristä 1300:aan. Se tarkoittaa, että jotakin tapahtuu aivoissa nyt tehokkaammin.
”Aivoilla on kyllä tietojenkäsittelykapasiteettia. Ne ovat tehokkaammat kuin yksikään supertietokone, mitattiinpa sitä laskentanopeudella tai käytettävissä olevan muistin määrällä. Suurin haaste on oleellisen tiedon suodattaminen.”
Useiden asioiden samanaikainen hoitaminen, multitasking, on monelle arkea. Se on kuitenkin aivojen kannalta tehoton tapa tehdä työtä. Kun hypitään eri työtehtävien välillä, syntyy stressiä ja aikaa menee hukkaan. Vaikka digitalisaation myötä työn vaatimukset ovat muuttuneet, ihmisaivot käyttävät vanhoja menetelmiä. Se voi olla aivoille iso taakka.
”Ihminen kyllä kykenee sopeutumaan digitalisaation vaatimuksiin, mutta onko se tarkoituksenmukaista? Pitäisikö mieluummin muokata työympäristömme sellaiseksi, että aivot pääsisivät toimimaan niille ihanteellisella tavalla”, Fraunberg kysyy.
Kun väestö ikääntyy, ennaltaehkäisyn merkitys kasvaa
Väestön ikääntyminen ja työelämän murros ovat kaksi merkittävintä aivoterveyteen vaikuttavaa megatrendiä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 1,5-kertaiseksi jo seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti muistihäiriöpotilaiden määrä kaksinkertaistuu, ja vuonna 2050 näiden potilaiden määrän arvioidaan olevan jo yli 500 000 meillä Suomessa.1
Miten tähän haasteeseen pystytään vastaamaan?
”Tärkeää on ennaltaehkäisy eli se, että ihmiset alkavat kiinnittää huomiota aivojensa terveyteen. Tarvitaan uusia menetelmiä tunnistaa henkilöt, joilla on riski sairastua. Pitää löytää myös vaikuttavia lääkkeitä ja muita hoitoja”, toteaa Fraunberg.
Toiseen megatrendiin eli työn murrokseen liittyy se, että stressi tulee aiheuttamaan entistä enemmän masennusta, ahdistusta ja työpoissaoloja. Työssäkäyvän väestön osuus saattaa vähentyä. Työllä on kuitenkin merkitystä sekä aivojen ja mielen terveyden kannalta. Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä aivojen ja mielen kehityksen kannalta.
”Työpaikoilla pitäisi ottaa käyttöön kognitiivinen ergonomia eli kiinnittää huomiota työntekijöiden ajankäytön hallintaan ja palautumiseen työpäivän aikana”, Mikael von und zu Fraunberg visioi.
Kolme ohjetta terveempiin aivoihin
Jos siis aivojemme terveys on tulevaisuuden avainkysymyksiä, jokaisen on hyvä pohtia, mitä voi tehdä omien aivojensa hyväksi. Fraunberg nostaa esiin kolme aivojen hyvinvointiin liittyvää kokonaisuutta, joihin kannattaa kiinnittää huomiota arjessa.
1. Seitsemän tunnin keskeytymätön yöuni. On tutkittu, että uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Tämä on tärkeää paitsi päivittäisen jaksamisen myös aivorappeumatautien kuten Alzheimerin taudin ehkäisemiseksi. Syvässä unessa elimistö huuhtelee aivonesteen kierron – niin sanotun glymfaattisen järjestelmän – avulla kuona-aineita pois, mukaan lukien Alzheimerin taudin ilmentymänä olevia amyloidiplakkeja, ja ennaltaehkäisee siten taudin syntymistä.
2. Terveet elämäntavat: liikkumalla, syömällä terveellisesti, pitämällä verenpaineesta huolta ja välttämällä päihteitä pystytään ehkäisemään merkittävästi verisuonitauteja. Verisuonitaudit ovat merkittävä aivojen terveyden riski. Kun aivot saavat verisuonten kautta huonosti verta ja happea, ne myös vanhenevat nopeammin. Kalkkeutuneen verisuonen tukkiutuminen voi lopulta johtaa akuuttiin aivoverenkierron häiriöön eli aivohalvaukseen.
3. Stressin välttäminen. Aivot tarvitsevat aikaa palautumiseen. Positiiviset kokemukset huoltavat ja ylläpitävät aivoja. Kun nautit elämästä, aivotkin voivat hyvin!
Kun kiinnitämme huomiota arjessamme näihin aivoterveyttä lisääviin tekijöihin, meistä suomalaisista voi tulla – synkistä ennusteista huolimatta – merkittävästi aivoterveempi kansa.
Onko totta, että aivosolut eivät uudistu? Miten suomalaisten geeniperimä vaikuttaa sairausalttiuteemme? Mikä on Nasu-Hakolan tauti? Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg kertoo lisää suomalaisten aivoterveydestä Aivopankki-podcastissa
1 https://neurocenterfinland.fi/kansalaiselle/kustannukset-ja-vanheneva-vaesto/
Biogen-93887 01/2021
