5.5.2021
Lukuaika 6 min
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä
Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. Musiikilla on roolinsa myös aivosairauksien kuntoutuksessa ja etenemisen hidastamisessa. Asiaa tutkinut apulaisprofessori Teppo Särkämö toivoo matalampaa kynnystä musiikin hyödyntämiseen muistisairaiden hoidossa.
Apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä on tutkinut 2000-luvun alkupuolelta saakka musiikin vaikutusta aivoihin.
”Musiikki on todella monipuolinen ja moniulotteinen virike aivolle. Musiikin käsittelyyn osallistuvat lähes kaikki aivojen osat, niin aivojen syvät osat kuin aivokuoren alueet, otsalohko, ohimolohko ja päälohko sekä pikkuaivot. Näillä kaikilla on oma roolinsa musiikin käsittelyssä, ja yhdessä ne luovat havainto- ja tunnekokemuksen musiikista”, Teppo Särkämö kuvaa.
Särkämön mukaan musiikki vaikuttaa meihin monella eri tavalla ja tasolla. Ensinnäkin musiikilla on hyvin vahva emotionaalinen taso. Se saa meissä aikaan mielihyvän kokemuksia, parantaa mielialaa ja monesti vahvistaa tunnekokemusta, jonka kokisimme tilanteessa muutenkin. Särkämön mukaan elokuvamusiikki on tästä mahtava esimerkki.
Musiikki vaikuttaa myös vireystilaamme, se rauhoittaa tai piristää meitä riippuen siitä, millaisesta musiikista on kyse. Emootio- ja vireystilan kautta musiikki voi vaikuttaa myös kognitiiviseen toimintakykyyn. Se voi esimerkiksi saada meidät keskittymään paremmin johonkin tehtävään.
Fysiologisella tasolla musiikki vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan. Tämä näkyy muutoksina muun muassa ihon sähkön johtavuudessa, hengitystahdissa tai sydämen sykkeessä. Musiikin tempo on etenkin tätä järjestelmää ohjaava tekijä. Lisäksi musiikilla on hormonaalisia vaikutuksia. Tiedetään, että miellyttävä musiikki vaikuttaa esimerkiksi endorfiinien eritykseen ja rauhoittava musiikki kortisolin eritykseen.
Tehokkainta on tuottaa musiikkia itse
Onko aivojen aktivoinnin kannalta parempi tuottaa itse musiikkia vai saako pelkästä kuuntelusta hyötyjä?
”Ydinjoukko aivoalueita aktivoituu kaikessa musiikin käsittelyssä. Pelkkä kuuntelu vilkastaa dopamiinipohjaista palkitsemisjärjestelmää. Emotionaalinen vaikutus voi syntyä, vaikka emme edes havaitse kuuntelevamme musiikkia – tunnekokemus syntyy automaattisesti, koska yhteydet sijaitsevat aivojen syvissä osissa”, Teppo Särkämö kertoo.
Kun laulamme, liikumme musiikin tahtiin tai soitamme instrumenttia, aktivoituu lisäksi aivojen motorinen järjestelmä. Tästä on hyötyä erityisesti, kun musiikkia käytetään oppimisen tai kuntoutuksen tukena.
Se, miksi musiikki on hyödyllistä erityisesti muistisairaiden kuntouttamisessa, perustuu siihen, että musiikki liittyy vahvasti muistojen ja muistin tasoon. Musiikin synnyttämät muistot vahvistavat tunnekokemusta, joka musiikista saadaan ja toisin päin: voimakkaan tunnekokemuksen aikaansaanut musiikki muistetaan paremmin. Tätä kautta musiikki on yhteydessä pitkäkestoiseen muistijärjestelmään.
Musiikkiterapiaan ei tarvita aina ammattilaista
Musiikkia voidaan käyttää hyvin erilaisiin kuntoutuksellisiin tarkoituksiin. Pelkistetyimmillään kuntoutus voi olla sairastuneen itsenäistä musiikin kuuntelua tai musiikkiharrastus, joka hänellä on ollut jo ennen sairastumista tai joka aloitetaan sen jälkeen. Se voi olla myös koulutetun musiikkiterapeutin tuottamaa musiikkiterapiaa tai muun hoitohenkilökunnan toteuttamia musiikkiaktiviteetteja, joista käytetään joskus termiä ”music medicine”. Kaikista kolmesta on hyötyä eri tavoin, erityisesti mielialan kohentamisessa tai kognitiivisten tai motoristen toimintojen harjoittamisessa.
Särkämön omat aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet, että päivittäisellä musiikin kuuntelulla ensimmäisten toipumiskuukausien aikana saattaa olla positiivisia vaikutuksia.
Tutkimuksessa verrattiin musiikin kuunteluryhmää äänikirjan kuunteluryhmään ja tavallista kuntoutusta saaneeseen ryhmään. Musiikkia kuunnelleessa ryhmässä erityisesti kielellisen muistin kuntoutuminen nopeutui kolmen kuukauden tutkimusjakson aikana. Samalla ryhmän jäsenet kokivat vähemmän masentunutta mielialaa.
Myös aivoissa nähtiin positiivisia, neuroplastisia muutoksia, jotka kertovat rakenteellisesta tai toiminnallisesta muovautuvuudesta musiikin kuuntelun seurauksena. Pelkkä kuuntelukin saattaa siis olla itse tehtynä aktiviteettina hyödyllistä.
Jatkotutkimuksessa Särkämön ryhmä vertaili laulumusiikin ja instrumentaalimusiikin kuuntelun vaikutuksia. Laulumusiikki osoittautui tehokkaimmaksi puhetoimintojen ja kielellisen muistin kuntoutuksessa, etenkin potilailla, joilla oli puheen tuoton vaikeuksia eli afasiaa.
Jos taas halutaan kuntouttaa käden tai jalan liikkeissä näkyviä toispuoleisia halvausoireita, instrumenttien soittamista voidaan käyttää kuntoutuksen tukena. Tällöin voidaan harjoitella soittamaan vaikkapa tuttuja joulu- tai lastenlauluja rummuilla tai kosketinsoittimilla ja treenataan hienomotoriikkaa osittain halvaantuneessa raajassa.
Musiikin rytmiä voidaan hyödyntää kävelykuntoutuksessa, jolloin harjoitellaan ottamaan askeleita musiikin rytmiin. Tämä auttaa, kun normaalia palautetta raajan toiminnasta ei saada aistijärjestelmän kautta tai kun liikkeiden aloittaminen on vaikeaa.
Musiikki auttaa myös tervettä ikääntyvää
Musiikista on hyötyä sekä terveille ikääntyneille että rappeuttavasta aivosairaudesta kuten dementiasta kärsiville. Erilaiset aktiiviset musiikkiharrastukset kuten kuorossa laulaminen, instrumentin soittaminen tai tanssiharrastus ovat terveelläkin ikääntyneellä yhdistetty parempaan kognitiiviseen kykyyn, mielialaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Teppo Särkämön mukaan Iso-Britanniassa tehdyssä pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että mitä useammin ikääntyneet harrastivat tanssia tai instrumentin soittamista, sitä alhaisempi oli myöhempi sairastuvuus dementiaan ryhmätasolla. Musiikkiharrastukset eivät siis suoraan estä dementian syntymistä, mutta niillä voi olla vaikutusta siltä suojautumisen kannalta.
Alkavissa muistisairauksissa tanssi- ja soittoharrastukset on yhdistetty hitaampaan taudin etenemiseen. Ne saattavat myös myöhentää vaihetta, jolloin varsinainen dementia puhkeaa. Muistisairaalla, jolla dementia on edennyt jo tasolle, jolloin asutaan hoitokodissa, musiikkiterapialla on merkitystä ennen kaikkea masennuksen tai ahdistuksen lieventämisessä.
Musiikki yksi komponentti taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan
Kun väestö ikääntyy, lisääntyy myös muistisairauksien määrä. Teppo Särkämö ei kuitenkaan ole valmis vetämään suoraa yhteyttä musiikin ja muistisairauksien ehkäisyn välille.
”Voidaan ajatella, että musiikilla lisätään kognitiivista reserviä. Mitä enemmän aivoilla on kykyä selvitä erilaisissa kognitiivisesti, sosiaalisesti tai emotionaalisesti haastavissa tilanteissa, sitä parempi on vastustuskyky selvitä tilanteessa, jossa alkaa syntyä rappeuttavan aivosairauden alkuvaiheen oireita. Musiikkiharrastus voi siis toimia yhtenä osatekijänä, joka vaikuttaa siihen, miten muistisairaus lähtee etenemään”, sanoo Särkämö.
Tutkimus onkin keskittynyt viime vuosina löytämään tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa siihen, miten alkavaan tai todennäköiseen muistisairauteen voidaan vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Särkämö toivoo, että musiikkiterapiaa hyödynnettäisiin paljon systemaattisemmin erilaisten aivosairauksien hoidossa ja erityisesti hoitokodeissa.
”Usein ajatellaan, että pitäisi olla musiikin ammattilainen ja omata jokin koulutus, jotta voisi hyödyntää musiikkia hoiva- ja kuntoutustyössä. Tämän asian toivoisin muuttuvan. Kynnys omaisille tai vaikkapa dementiahoitoyksikön hoitajille voisi olla paljon matalampi lähteä tuottamaan musiikkia yhdessä potilaan kanssa”, Särkämö toivoo.
Kysymys on myös annostamisesta: musiikki kannattaa ottaa osaksi pieninä annoksina muistisairaan päivittäisiä rutiineja.
”Myös henkilöiden omia mieltymyksiä voitaisiin kunnioittaa paljon enemmän. Musiikki tehoaa vain silloin, kun henkilöllä on oma henkilökohtainen side musiikkiin. Hoitokotien nuoret hoitajat eivät välttämättä tunne vanhempien ikäluokkien musiikkimieltymyksiä. Onneksi nykyään voi tehdä musiikkitestamentin. Sitä varten kehitetään koko ajan lisää teknologiaa, mutta tällä hetkellä striimauspalveluita varmempi tallennuspaikka voisi olla hoitotahto, jonka voi liittää Omakanta-palveluun”, Särkämö huomauttaa.
Kuuntele lisää podcastista Teppo Särkämön näkemyksiä musiikin hyödyistä aivosairaiden kuntoutuksessa. Samalla saat vastauksen kysymyksiin muun muassa siitä, voiko metallimusiikki rauhoittaa, pitävätkö kaikki ihmiset musiikista sekä miten sairaalaklovneja ja karaokea voitaisiin paremmin hyödyntää muistisairaiden hoidossa myös Suomessa.
Biogen-110365 | 5/2021
