31.1.2023

Lukuaika 4 min

Tarja Malm, neurobiologian professori 
Filip Scheperjans, dosentti, neurologian erikoislääkäri 
Pentti Tienari, neuroimmunologian professori 

 

Mikrogliasolut ovat aivojen pelastuslaitos, joka rientää siivoamaan kolaripaikalle – mutta ikääntyvällä ne voivat aiheuttaa lisää kolareja

Mikrogliasolut ovat osa keskushermoston immuunipuolustusta, mutta tutkimus osoittaa niiden olevan myös keskeinen tekijä aivorappeumasairauksissa.

Molekulaarisen neurobiologian professori Tarja Malm tutkii aivojen mikrogliasolujen merkitystä Alzheimerin taudin kehityksessä. Hän onkin oiva henkilö selvittämään, mitä nämä monelle maallikolle tuntemattomat solut ovat.

”Mikrogliat ovat aivojen puolustusjärjestelmäsoluja, ja niillä on tärkeä rooli hermosolujen toiminnassa ja kehittymisessä. Aiemmin ajateltiin, että aina kun ne näkevät vaurion, ne lähtevät korjaamaan sitä, mutta nyt tiedämme, että kyse on pidemmistä prosesseista. Mikrogliat haistelevat koko ajan, mitä ympärillä tapahtuu ja tutkivat, miten hermosolut signaloivat. Se, miten ne lähtevät toimimaan, riippuu siitä, millaisia merkkejä ne saavat hermosoluilta”, Malm kuvaa.

Neurologian dosentti Filip Scheperjans kuvaakin mikrogliasoluja aivojen pelastuslaitokseksi. Jos aivoihin tulee vamma – olipa se aivoinfarkti tai kuoleva Parkinson-solu – hermosoluista alkaa erittyä aineita, joihin mikroglia reagoi ja mikrogliasolut pyrkivät siivoamaan vauriot pois kolaripaikalta. Samalla solut erittävät molekyyleja, jotka auttavat hermosoluja toipumaan riippuen mikrogliasolujen toimintatavasta. 

”Hermostorappeumasairauksissa riskitekijä on ikä. Tällöin mikroglian toiminta muuttuu ja voi jäädä tulehdusta lisäävän aktivaation tilaan ja aiheuttaa entistä enemmän haittaa hermosoluille, jolloin vapautuu lisää vaarasignaaleja. Syntyy noidankehä, ja ”pelastuslaitos” päätyy aiheuttamaan kolaripaikalla vain lisää vahinkoa edesauttaen hermostorappeuman syntymistä”, Scheperjans selvittää.

 

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Alzheimerin taudissa, jossa aivoihin kertyy muun muassa beeta-amyloidiproteiinia, mikrogliasolun normaali toiminta muuttuu vahingolliseksi, eikä aivosolu voi toimia enää tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Voimmeko itse vaikuttaa?

Liittyvätkö mikrogliasolujen toiminnan häiriöt sitten perimään vai voiko niiden toimintaan vaikuttaa elintavoilla?

Tarja Malmin mukaan geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että riskigeenit usein häiritsevät normaalia mikrogliasolujen toimintaa ja siten edistävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Toisaalta aina kun saamme virustartunnan – vaikka koronaviruksen – tai altistumme ilmansaasteille tai muille ympäristötekijöille, myös näillä on läheinen yhteys aivotoimintaamme.

Malmin oma tutkimusryhmä tutkii ilmansaasteiden vaikutusta mikrogliasoluihin. Erityisesti hyvin pienet hiukkaset voivat päästä aivoihin asti ja aktivoida siellä mikrogliasoluja ja aiheuttaa toimintahäiriöitä.

”Aivoissamme on äärimmäisen herkkiä soluja, jotka kykenevät muuttamaan toimintaansa – eivätkä aina hyvään suuntaan. Tämä on kontekstisidonnaista ja pyrimmekin selvittämään, mitkä tekijät vaikeuttavat mikrogliasolujen toimintaa ja miten ne sen tekevät. Jos ymmärrämme tämän, pystymme myös muuttamaan solujen toimintaa niin, että ne ennemmin tukevat hermosolujen toimintaa kuin tuhoavat niitä”, Malm tiivistää. 

Mikrogliasolut eivät ole pysyneet evoluution mukana

Neuroimmunologian professori Pentti Tienari tuo keskusteluun mukaan evolutiivisen näkökulman, joka valottaa sitä, miksi mikroglian epätarkoituksenmukainen aktivoituminen on yksi keskeinen tekijä kaikissa ikään liittyvissä aivosairauksissa.

Satoja vuosia sitten ihmiset elivät keskimäärin 30–40-vuotiaiksi. Ihmisten elinikä on tästä tuplaantunut, mutta mikrogliat eivät ole pysyneet kehityksen mukana. Evoluutio ei pysty säätämään mikrogliasolujen aktivaatiota nykyiseen elinkaareemme, vaan ne on edelleen ohjelmoitu toimimaan samanlaisessa maailmassa kuin esi-isämme.  

”Sama evolutiivinen ilmiö on se, että verisuonten tukokset aiheuttavat länsimaissa enemmän sairauksia kuin verisuonten vuodot. Hyytymisjärjestelmä on virittäytynyt ikään kuin kiipeiltäisiin edelleenkin puissa ja elettäisiin keräilytaloudessa – tällöin hyytymisjärjestelmä aiheuttaa haittoja iän myötä”, Tienari selvittää.

 

Mikrogliat ja suolisto

Filip Scheperjans tutkii suoliston mikrobiston roolia Parkinsonin taudissa. Hän kertoo, että Parkinsonin taudilla on useita syntymekanismeja. Noin 30 % sairastumisriskistä selittyy geneettisillä ja 70 % ympäristöllä ja tuntemattomilla tekijöillä. On todennäköistä, että osalla sairastuneista tauti saa alkunsa aivoissa, osalla suolistossa. Jälkimmäisessä tapauksessa oletus on, että suoliston mikrobistolla on merkitystä sairauden syntyyn. 

”Erilaiset Parkinsonin taudin syntymekanismit tekevät haastavaksi hoitojen löytämisen. Meidän pitää ymmärtää paremmin syntymekanismeja yksilötasolla”, Scheperjans sanoo. 

 

Scheperjansin mukaan mielenkiintoista on myös yhteys suoliston mikrobiston ja mikroglian välillä. Mikroglialla on merkitystä ihmiselle jo hyvin varhain, sikiövaiheessa, jolloin suoliston mikrobisto säätelee, mitä geenejä mikrogliasoluissa on aktiivisena. Hiirikokeissa on osoitettu, että jos hiirellä ei ole suolistobakteereita, mikrogliasolut jäävät epäkypsiksi ja toiminnaltaan vajaiksi. Jos suoliston mikrobisto on läsnä, myös geenien aktivaatio kypsyy normaaliksi.  

Parkinsonin tautia koskevissa tutkimuksissa on saatu selville, että lyhytketjuiset rasvahapot, joita bakteerit tuottavat pilkkomalla ravintokuitua, voivat tukea mikrogliasolujen positiivista toimintaa. Lyhytketjuisten rasvahappojen puuttuminen saattaa siis edesauttaa tulehduksen kehittymistä. 

 

Artikkeli perustuu neurobiologian professori Tarja Malmin esitykseen 11.10.2022 sekä haastatteluun 17.10.2022, neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjansin esitykseen 11.10.2022 ja haastatteluun 18.10.2022 sekä neuroimmunologian professori Pentti Tienarin haastatteluun 14.10.2022. 

Biogen-198282 | 01/2023

Feedback (Biogen) >>

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Aivoterveys työelämässä – miten vähentää aivojen kuormitusta ihmistyössä?

Nykypäivän työelämä voi olla aivoille raskasta. Aivotutkija Minna Huotilainen peräänkuuluttaa aivoterveyttä tukevaa työelämää ja kertoo parhaat vinkit siihen.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Nämä viisi tunnetilaa toteutuvat hyvässä organisaatiossa

Tutkimusten mukaan on olemassa viisi tunnetilaa, jotka edistävät tiimityötä, empatiaa ja psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Teemu Vornanen kertoo lisää.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Mikrogliasolut ovat aivojen pelastuslaitos, joka rientää siivoamaan kolaripaikalle – mutta ikääntyvällä ne voivat aiheuttaa lisää kolareja

Mikrogliasolut ovat osa keskushermoston immuunipuolustusta, mutta tutkimus osoittaa niiden olevan myös keskeinen tekijä aivorappeumasairauksissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Tanssi on loistavaa aivoliikuntaa

Neurotieteilijä Hanna Poikonen muistuttaa, että tanssin hyödyistä pääsevät nauttimaan onneksi nekin, jotka eivät ole parkettien partaveitsiä.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivoinfarktin jälkeen jokainen päivä on maailman hienoin

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin lähes kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen kiire on jäänyt ja elämästä nauttii hetkessä elävä, kiitollinen mies.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Terve suolisto, terveet aivot?

Suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Voivatko aivojen sairaudet linkittyä suolistoon?

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. 

Lukuaika 5 min

  • Tapahtumat
  • Artikkeli
Täydellistä unta on turha tavoitella

Nykyajan elämäntapa ei tue järkevää nukkumista. Toimittaja Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja sen selättämiseen. 

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Millaisesta ruoasta aivot pitävät?

Ruokavaliollamme on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo aivoterveistä ruokavalinnoista.

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Aivojen terveyttä hellivässä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee

Ruokavaliolla on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo, kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Uni kuuluu kaikille

Toimittaja Leeni Peltonen taisteli huonounisuuden kanssa 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja taisteluun unettomuutta vastaan. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Podcast: Musiikki on ase taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo podcastissa laajasti musiikin vaikutuksista aivoihimme, mutta erityisesti sen hyödyistä ikääntyville ja aivosairauksista kärsiville. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä

Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. 

Lukuaika 6 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin

Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy. 

Lukuaika 4 min

  • Yhteiskunta
  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on avain työurien pidentämiseen

Niin sydän- kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on laskussa, kun taas aivoperäiset sairaudet nostavat päätään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.